Esine #3: Jatkojohto (musta)

Jahas, kolmas esine löytyikin suhteellisen nopeasti.
Olin ajelemassa lapsuuden kotiini vievällä tiellä ja huomasin kaukana jotain
outoa tiellä. Ajoin lähemmäs ja totesin sen oudon esineen olevan noin 1,5 m pitkä jatkojohto!
Erityisen outoa tapauksessa oli se, että kello näytti melkein yhtä yöllä.

Uskon että jatkojohto on tippunut autoilevilta nuorukaisilta.
Se miten jatkojohto on päätynyt auton ulkopuolelle on luultavasti
tapahtunut seuraavanlaisesti: Henkilö B, joka on henkilö A:n kyydissä
on humalapäissään saanut idean leikkiä karjapaimenta. Ja jokaisella karjapaimenellahan
on tietysti lasso! Lassoa (johtoa) on selvästikin heiluteltu ikkunasta ja koetettu saada
jonkinlaista sakkolihaa kiinni kadulta. Kuitenkin leikki on loppunut ainakin osittain siihen
että lasso jäi välille, eikä sitä takaisin lähdetty hakemaan.

Kyseisellä länkkärillä on varmaan ollut todella lapsenmielinen fiilis päällä.
Eikait siinä.

Suunnitelmat johdolle ovat seuraavat: käytän sitä itse tarpeen vaatiessa eli
poiketen aikaisemmista esineistä, tämän aion pitää itselläni. Jatkojohto kun
on kätevä autossa olla kaiken varalta.

Esine #2: Sivuja

Siistiä. Pääsee taas pitkästä aikaa kirjoittamaan, nimittäin työpäivän aikana tein löydön!

Esine numero kaksi on pari sivua tuntemattomaksi jääneestä kirjasta.
Parin ensimmäisen sivun perusteella päädyn tulokseen että kirja on nuorille pojille
suunnattu jännitysteos. Viimeisellä sivulla on myös purjehdussanastoa.
Nopea silmäily paljastaa, että kirjan keskeiset hahmot ovat poliisi kanssa tekemisissä
ja musta salkku/laukku on kateissa.

Nyt kun palasia yhdistelee vähän, tiedän hyvin pitkälti kirjan juonen.

Pojat ilmeisesti haluavat tienata "vähän ylimääräistä" taskurahaa ja alkavat
purjehtimaan, tarkoituksenaan tuoda colaa Kolumbiasta suomeen. Siinä mustassa salkussa
luultavasti on heidän kokkelinsa tai rahat. Ilman salkkua ei ole rahaa ja mahdollisesti kuolema,
ilman rahaa nyt menee viikkojen seilaaminen hukkaan.

Jotenkin heräsi sellainen fiilis että kirja on ensinnäkin lainattu ja lainaaja on nuori aikuinen.
Mahdollisesti todella tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleva, kun nopea rahanteko kiinnostaa.
Kirjasta hän luultavemmin etsii vinkkejä reitin, valmistajien ja jengien valintaan.
Hän myös toivoi saavansa vinkkejä miehistön valintaan.

Kirjan, tai ainakin sivujen entinen omistaja oli luultavasti kouluttamaton, parikymppinen, hänellä
on huono lukutaito ja kärsivällisyys vaippaikäisen luokkaa, sillä kirjassa on ALLE 100 sivua.
Kuka muukaan alle 100-sivuisia nuorien poikien kirjoja lukisi? Vaikka äskeinen kysymys onkin retorinen,
vastaan siihen silti: Ei ainakaan nuoret pojat. Nuoria poikia ei kiinnosta kokkelin smuglaus.

Kaikesta päätellen lukukokemus ei ollut mieleinen. Miksi muuten kirjasta olisi revitty sivuja ja heitelty maahan.
Vinkit taisivat jäädä vähiin ja ainoat konkreettiset vinkit minulle olivat viimeisellä sivulla oleva purjehdussanasto
joka sinällään oli aika mielenkiintoista.

Kuten aiemminkin, jälleen kerran esine luovutetaan tuntomerkkejä vastaan.